Lottatoiminnasta kiinnostunut 17 täyttänyt nainen saattoi liittyä paikkakuntansa Lotta Svärd yhdistyksen paikallisosaston jäseneksi. Tultuaan hyväksytyksi sai kukin jäsen valita toimintamuotonsa, joko toimivana jäsenenä (toimen- ja huoltolotat) tai ns. kannattavana jäsenenä. Lähtökohtana oli kuitenkin toimiva jäsen, mikä merkitsi samalla äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta järjestössä.
Toimivat jäsenet eivät välttämättä tarvinneet maksaa jäsenmaksua vaan he sitoutuivat työskentelemään yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi siten kuin siitä määrättiin. Toimessa ollessaan he olivat velvollisia käyttämään hyväksyttyä LS käsivarsinauhaa. Toimivat jäsenet jakaantuivat sekä toimen- että huoltolottiin. Toimenlotan tuli olla terve, voimakas, elämäntavoiltaan moitteeton, neuvokas ja hälytyksen sattuessa vapaa noudattamaan käskyä.
Toimen-Lotaksi jaostopäälliköt hyväksyivät jäseniä lääkintä- ja muonitusjaostoista. Heidän velvollisuutenaan oli Lotta-lupauksen ja kirjallisen sitoumuksen annettuaan, olla valmiina asettautumaan lääkintä- ja muonitusosaston käyttöön. ”Valmiina asettumaan palvelukseen” tarkoitti rauhanaikana velvollisuutta lähteä komennukselle kotiseutunsa ulkopuolelle, esimerkiksi suojeluskunnan harjoituksiin. Lisäksi he olivat oikeutettuja käyttämään vahvistettu Lotta-pukua.
Huolto-Lotaksi nimettiin kaikki muut toimivat jäsenet. Huolto-Lotat olivat velvollisia työskentelemään jaostoissaan päällikkönsä johdon ja valvonnan alaisina taikka muidenkin jaostojen toiminnassa. He olivat oikeutettuja käyttämään paikallisjohtokunnan hyväksymiä pukuja.
Kannattavat jäsenet tukivat yhdistyksen toimintaa maksamalla korkeampaa jäsenmaksua ja osallistumalla aktiviteetteihin oman harkintansa mukaan. Kannattavilla jäsenillä ei ollut äänioikeutta eivätkä he voineet tulla valituiksi johtoelimiin.