Kansalaiskunnon kasvatus ja yhteisöllisyys talkoissa

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-toiminta tavoitteli tarkoitustaan myös välillisesti. Jos ei ollut käytettävissä koulutuksessa tarvittavia ampumaratoja, urheilukenttiä tai sisätiloja, ne rakennettiin yhteistuumin ja yhteistoimin. Maahamme syntyi näin 1920- ja 1930 -luvuilla satamäärin näitä laitoksia, joista monet - uudistettuina toki - ovat edelleen olemassa ja palveluksessa.
Suojeluskunnat rakensivat maahan urheilutoiminnan edellytykset: Vuonna 1930 maassa oli 998 lahjoitusvaroin ja talkootyöllä rakennettua ampumarataa ja –paikkaa, joista 638 oli varustettu näyttöhaudoin.
Vuonna 1937 maassa oli 348 lahjoitusvaroin ja talkootyöllä rakennettua urheilukenttää järjestön omina tai yhdessä urheilu- ja nuorisoseurojen kanssa omistettuna. Monet kentät ovat uudistettuina käytössä edelleen.
Vuonna 1937 maassa oli 138 lahjoitusvaroin ja talkootyöllä rakennettua hyppyrimäkeä, lähes kaikki omia.
Kaikilla paikallisosastoilla ja useilla kyläosastoilla oli oma toimitalo, jonka suuri sali oli voimistelun käytössä.
Vuonna 1923 aloitettiin murtomaahiihdon ja välineistön kehittämiseksi suksiseppäkoulutus.
Tuusulaan Suojeluskuntain Päällystökoulun yhteyteen rakennettiin Pohjoismaiden ensimmäinen urheiluopisto.
Suojeluskuntien ase- ja koneosakeyhtiö SAKO tuotti oman ”Pystykorva”-kiväärin ja patruunat. Suojeluskunnilla oli oma urheiluvälineliike SKOHA.
Samaan aikaan Lotta Svärd järjesti suojelsukuntaväen tapahtumien muonituksia, keräsi varoja mittavilla talkoilla ja kampanjoilla, koulutti jäsenistöään...

Kalevankankaan muistomerkillä

Anja Jalanne osallistui mottitalkoisiin

Suojeluskunnan paraati Tampereen Keskustorilla 1937

 << Takaisin