Vapaussota alkoi 28.1.1918
–Tammisunnuntaina. Kaksi kuukautta myöhemmin: 28.3.1918 käytiin raju
taistelu Tampereen Kalevankankaalla. Taistelupäivän sai nimen Verinen
kiirastorstai. Valkoiset joukot ryhmittyivät Kalevankankaalla hyökkäykseen
siten, että
- 2. Jääkärirykmentti hyökkäsi suoraan harjun suunnassa idästä
- XII pataljoona hyökkäsi vasemmalla sivustalla aivan radan pohjoispuolella
- VI pataljoona seurasi näiden takana
- Ruotsalainen prikaati hyökkäsi peltomaastossa Kalevankankaan
pohjoispuolella
Kiirastorstaina 28.
maaliskuuta aamulla klo 7 valkoisten tykistö alkoi moukaroida
Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat
kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten
tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten
tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset kävivät ankarassa tulessa
päin vihollista. Hautakivissä näkyy vieläkin taistelun jälkiä. Ruotsalainen
prikaati joutui avoimella pellolla tuleen ja kärsi kovia tappioita.
Pohjoispuolella valkoiset joukot olivat lähestyneet Tammelaa.
Kiirastorstain tappiot:
- valkoisia kaatui noin 200, heistä jääkäreitä 30; yhden päivän aikana
menetettiin siis 30 jääkäriä, enemmän kuin missään muussa taistelussa
Misse-joelta Ihantalaan. Ruotsalaisia kaatui 19.
- punaisia kaatui noin 100.
Kokonaistappiot:
- valkoiset: lähes tuhat miestä kaatuneina, haavoittuneina ia kadonneina.
- punaiset: tuntuvasti vähemmän.
Kalevankankaan taistelu kiirastorstaina 28.3.1918 ratkaisi Tampereen
valtauksen. Muutama päivä myöhemmin valkoiset joukot löivät punaiset
kaupungin keskustassa ja 6.4.1918 valkoinen lippu kohotettiin Pyynikin
tornin huippuun.
Vapaussodan sankaripatsas
tehnyt kuvanveistäjä Evert Porila (tehnyt myös Mannerheimin patsaan
Lenolassa). Graniittiveistos esittää haavoittunutta viestinviejää
polvillaan. Jalustassa on teksti: "Viestin toit sä maasi ja heimosi
vapaudesta henkesi hinnalla". Vainajien nimet on uurrettu kappelin
ulkoseinän kolmeen kivitauluun. Muistomerkki paljastettiin 3.4.1921. Samana
päivänä paljastettiin myös Vapaudenpatsas Hämeenpuistossa.
Vapaussodan sankaripatsaan vieressä on neljän Viron vapaussodassa ja yhden
Aunuksessa kaatuneen tamperelaisen vapaaehtoisen muistokivi.
Ruotsalaisten muistomerkki
suunnittelija Å. O. Wibom, veistänyt Gunnar Finne on ensimmäinen Tampereen
kaupungin valtauksen muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin 31.11.1918 -
Kaarle XII päivänä. Teksti: "Här föllo tappra svenska män vid värnandet
af Finlands frihet – Täällä kaatuivat urheat ruotsalaiset miehet
puolustaessaan Suomen vapautta 28/3 1918 3/4".
Kunnioitamme maamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta kaatuneiden
muistoa.