Markku Rauhalahti, puheenjohtaja
Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys
Kalevankankaalla Tampereen valloituksen 97. vuosipäivänä 6.4.2015

Verinen kiirastorstai 1918

Vapaussota alkoi 28.1.1918 –Tammisunnuntaina. Kaksi kuukautta myöhemmin: 28.3.1918 käytiin raju taistelu Tampereen Kalevankankaalla. Taistelupäivän sai nimen Verinen kiirastorstai. Valkoiset joukot ryhmittyivät Kalevankankaalla hyökkäykseen siten, että 
- 2. Jääkärirykmentti hyökkäsi suoraan harjun suunnassa idästä
- XII pataljoona  hyökkäsi vasemmalla sivustalla aivan radan pohjoispuolella
- VI pataljoona seurasi näiden takana
- Ruotsalainen prikaati hyökkäsi peltomaastossa Kalevankankaan pohjoispuolella

Kiirastorstaina 28. maaliskuuta aamulla klo 7 valkoisten tykistö alkoi moukaroida Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset kävivät ankarassa tulessa päin vihollista. Hautakivissä näkyy vieläkin taistelun jälkiä. Ruotsalainen prikaati joutui avoimella pellolla tuleen ja kärsi kovia tappioita. Pohjoispuolella valkoiset joukot olivat lähestyneet Tammelaa.

Kiirastorstain tappiot:
- valkoisia kaatui noin 200, heistä jääkäreitä 30; yhden päivän aikana menetettiin siis 30 jääkäriä, enemmän kuin missään muussa taistelussa Misse-joelta Ihantalaan. Ruotsalaisia kaatui 19.
- punaisia kaatui noin 100.
Kokonaistappiot:
- valkoiset: lähes tuhat miestä kaatuneina, haavoittuneina ia kadonneina.
- punaiset: tuntuvasti vähemmän.

Kalevankankaan taistelu kiirastorstaina 28.3.1918 ratkaisi Tampereen valtauksen. Muutama päivä myöhemmin valkoiset joukot löivät punaiset kaupungin keskustassa ja 6.4.1918 valkoinen lippu kohotettiin Pyynikin tornin huippuun.

Vapaussodan sankaripatsas
tehnyt kuvanveistäjä Evert Porila (tehnyt myös Mannerheimin patsaan Lenolassa). Graniittiveistos esittää haavoittunutta viestinviejää polvillaan. Jalustassa on teksti: "Viestin toit sä maasi ja heimosi vapaudesta henkesi hinnalla". Vainajien nimet on uurrettu kappelin ulkoseinän kolmeen kivitauluun. Muistomerkki paljastettiin 3.4.1921. Samana päivänä paljastettiin myös Vapaudenpatsas Hämeenpuistossa.

Vapaussodan sankaripatsaan vieressä on neljän Viron vapaussodassa ja yhden Aunuksessa kaatuneen tamperelaisen vapaaehtoisen muistokivi.

Ruotsalaisten muistomerkki
suunnittelija Å. O. Wibom, veistänyt Gunnar Finne on ensimmäinen Tampereen kaupungin valtauksen muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin 31.11.1918  - Kaarle XII päivänä. Teksti: "Här föllo tappra svenska män vid värnandet af Finlands frihet – Täällä kaatuivat urheat ruotsalaiset miehet puolustaessaan Suomen vapautta 28/3 1918 3/4".

Kunnioitamme maamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta kaatuneiden muistoa.