Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen retki suuntautui syksyisenä lauantaina 14.9.2019 Hämeenkyrön kautta vapaussodan muistopaikoille Suodenniemelle ja Laviaan sekä lopuksi vielä Suomen sotaan liittyen Mouhijärvelle. Retki ei ollut pelkästään sotahistoriaa, vaan se sisälsi myös tietoa alueen kunnista ja niiden nykypäivästä. Suodenniemi ja Mouhijärvi ovat nykyisin osa Sastamalaa ja Lavia kuuluu Poriin.
Keskiviikko 13.2.1918 oli päivä, jolloin seudulla valtaa pitäneet punaiset tekivät paljon pahaa. Hämeenkyrön punakaartin esikunta sulki pitäjän länsipuolen koulut Kaipiossa ja Vesajärvellä. Läheisellä Suodenniemen Lahdenperän kylällä Mustapään kartanon kohdalla valkoisten joukkue joutui punaisten väijytykseen, missä kaatui neljä valkoista ja haavoittui useita. Punaisten kaatuneiden määrästä ei ole täyttä varmuutta, mutta heitä oli mahdollisesti myös neljä. Kahakan kohdalla sijainnut aitta on edelleen samalla paikalla. Sen seinässä on Sastamalan yhdistyksen kiinnittämä muistolaatta.
Tuona samana päivänä punaiset surmasivat Suodenniemen kirkkoherran K.J. Kalvan (1867-1918). Suodenniemen kirkonmäellä retkeläiset kävivät kunniakäynneillä Kalvan suvun haudoilla ja vapaussodan muistomerkillä. Oppaana toiminut Jouni Koskela siteerasi kirkkoherran tyttären Armi Kalvan (myöhemmin Ryti) tapahtuma-aikaan kirjoittamaa päiväkirjaa. Vuonna 1938 pystytetylle taiteilija Emil Cedercreuzin suunnittelemalle muistomerkille laskivat Jouni Koskela ja Tiina Viilo-Koskela kukat.
Yhdeksän päivää myöhemmin käytiin Lavian Sampakoskella merkittävä taistelu, missä valkoiset pystyivät estämään huomattavasti suuremman punakaartilaisjoukon etenemisen pohjoiseen kohti Kankaanpäätä. Muistomerkille kukat laskivat Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi ja Tampereen yhdistyksen sihteeri Riitta Sompa-Hokkanen.
Lähes 40 osallistujan retki jatkui vielä Mouhijärvelle entisen pappilan maille, missä Lavian ja Mouhijärven oppaana toiminut Jorma Kuoppala ja Ilkka Mäntyvaara laskivat kukat C.G. Polvianderin (1788-1876) syntymämuistomerkille. Myöhemmin Kurussa asunut Polviander oli J.L. Runebergin Vänrikki Stool.
Teksti: Jouni Koskela
